Riistanhoito ja metsästys
Riistapelto
Tehostaaksemme riistan ruokintaa perustimme veljeni pellolle v.2009 riistapellon (luonnonhoitopelto). Riistapelto on kooltaan 1.1 ha ja sijaitsee erinomaisella paikalla sivussa valtateistä.
Kahtena ensimmäisenä vuonna käytettiin siemenenä Peura-Kauris-Diana seosta. Vuoden 2011 kyvössä käytettiin rehukaalia ja naattinaurista.
Riistan vierailut riistapellolla ovat kesäisin satunnaisia. Syys- lokakuussa hirvet aloittavat vierailunsa riistapellolla. Toiveistamme huolimatta peurat ja kauriit ovat olleet harvinaisia vieraita. Pellon tuottama runsas sato on tullut hirvien toimesta täydellisesti hyödynnettyä.
Riistapeltomme sijaitsee hirvien talviaidunalueella joten ruokailijoita on riittänyt koko talvikaudeksi. Rehunkulutus on niin suurta että pellon laitaan tuotiin lisärehuksi kevättalven 2011 aikana n. 50 tonnia juureksi.
Allaolevista linkeistä pääset tarkastelemaan kuvia riistapellon kasvustoista eri vuosina.
Riistanruokintapaikka
Riistapellon läheisessä metsässä sijaitsee kesällä 2008 perustettu ruokintapaikka. Ruokintapaikalla on ollut jatkuvasti tarjolla ruokaa. Alkusyksyllä omenoita, myöhemmin juurikasveja sekä jatkuvasti kauraa ja heinää.
Talvella 2008-2009 ruokintapaikalla vieraili säännöllisesti useita peuroja. Peurat olivat muodostaneet alueelle pienen talvilaumankin.
Ylimitoiteun metsästyksen takia talvilauma menetettiin eikä talvella 2009-2010-2011 ruokintapaikalla käynyt peuroja.
Naapuriseurojen talvikannasta alueelle siirtyy keväisin muutama eläin,peurat vierailevat ruokintapaikalla marraskuuhun loppuun asti.Marraskuun lopulla peurat siirtyvät talvilaitumilleen naapuriseurojen alueelle. Toivottavasti seuramme jäsenten harjoittama ylimetsästys jossain vaiheessa päättyy ja alueelle saadaan talvehtiva peurakanta. Pelkästään tehokkaalla talviruokinnalla ei talvehtivia laumoja näytä muodostuvan.
Talvella 2009-2010 kokeilimme myös jänisten ruokintaa tuomalla paikalle haavanrunkoja ja oksia. Kokeilu onnistui hyvin koska riistakamerassa näkyi parhaimmillaan kolmekin jänistä. Pupuille kelpasivat myös porkkanat ja vilja hyvin.
Ruokintapaikan varustusta täydennettiin kesällä 2010 Kanu-loukulla.
Kesällä 2010 perustimme toisen ruokintapaikan n. 1 km etäisyydelle. Ruokintapaikka on varustettu viljan ja juuresten ruokintalaitteilla sekä Kanu-loukulla.
Fasaanien tarhaus
Kesäpaikkamme lähimaasto Rauman Lapissa, Mäentaan kylässä on erittäin edullista fasaaneille. Kylässä on harrastettu fasaanien kasvatusta jo -50 luvulla ja uudelleen -80 luvulla.Tuloksena tästä työstä on alueella pieni luonnon koulima fasaanikanta.
Kesällä 2006 rakensin saunan päätyyn 4x6 m kokoisen tarhan. Tarhaan otettiin 11 kpl 7 viikoisia poikasia.
Kesäksi 2007 tarhaan otettiin jälleen uudet poikaset, tällä kertaa 16 kpl.
Kesälä 2008 kasvatin jälleen 16 poikasta joista osa vapautettiin Kodiksamiin ja osa oman seurani alueelle Hinnerjoelle.
Talvella 2008-2009 aluella oli jo erinomainen fasaanikanta. Linnut ovat hyväkuntoisia ja siten erinomaisia koiran kouluttajia.
Kevääseen 2009 mennessä kanta on kasvanut niin suureksi etten enää jatkanut naapureiden toivomuksesta tarhausta.
Metsästys
Hinnerjoen Metsästysseura Salo-Veikkojen jäsenenä olen ollut yhtäjaksoisesti 15-vuotiaasta alkaen. Riistanhoidolla tarkoitettiin -60 luvun alussa pääasiassa ketun sekä peto- ja varislintujen metsästystä.
Erinomaisen kettukoiramme Rajun ja innokkaan varislintujen pyynnin ansiosta voitin seuramme riistanhoitokilpailun muistini mukaan 16 vuotiaana.
Opiskeluaikana metsästys jäi todella vähiin, mutta jatkui sitten hirvijahdilla ja jäniksen metsästyksellä beaglen kanssa.
Työ, perhe ja oman kodin rakentaminen sitoivat kuitenkin niin että luovuin hirvenmetsästyksestä ja hankin ensimmäisen saksanseisojani Pellonpekon Aslakin. Saksanseisojalla metsästyksessä minua on eniten viehättänyt liikkumisen vapaus sekä koiran ja metsästäjän välinen yhteistyö. Metsästys saksanseisojalla vaatii onnistuakseen vahvaa fysiikkaa.Ikävuosien kartuttua päätin siksi keskittyä vähemmän kuntoa vaativaan metsästykseen mäyräkoirilla.
Mäyräkoirat olen hankkinut ajometsästystä varten. Mäyräkoiralla voi ajattaa sorkkaeläimiä, jänistä ja kettua. Mäyräkoira sopii erinomaisesti yksikseen metsässä liikkuvalle sekä esim. valkohäntäpeuran seuruemetsästykseen. Mäyräkoira-ajon tekee passimiehille mielenkiintoisesksi koiran varustaminen GPS-paikantimella ja ajon jatkuva tiedottaminen VHS-puhelimella. Todella mielenkiintoista seuruemetsästystä, eikä tule passimiehen aika pitkäksi.
Riistan toimia on ilo seurata ruokintapaikalle rakennetusta seurantamajasta. Riistakameran avulla seurannan voi tehdä jatkuvaksi.Tiedät tarkalleen millaista Tapion karjaa ruokintapaikallasi vierailee.
Riistan ruokinnalla varmistetaan riistakannan hyvinvointi ja kehittyminen.Riistan seuranta ruokintapaikalla mahdollistaa valikoivan metsästyksen.