Riistanhoito ja metsästys
Riistapelto
Tehostaaksemme riistan ruokintaa perustimme veljeni pellolle riistapellon (luonnonhoitopelto). Riistapelto on kooltaan 1.1 ha ja sijaitsee erinomaisella paikalla sivussa valtateistä.
Pellolla tehtiin normaali kevätmuokkaus 20.05. Kylvö suoritettiin normaalilla kylvölannoittimella lannoitusvantaat ylhäällä joka toisella kylvösiemenvantaalla. Kylvökoneeseen tehtiin vanhoista maitopurkeista kotelot piensiemeniä varten. Kylvöpäivä oli 19.06.
Kylvöä seurannut voimakas sade varmisti itämisen mutta samalla lietti pienen osan pellosta, kokonaisuudessaan taimettuminen onnistui erinomaisesti samoin kasvuun lähtö
Siemenenä käytettiin Agrimarketin Peura-Kauris-Diana-seosta. Seoksen pääkasveja ovat: naattinauris, rehukaali, pellava ja yksivuotinen raiheinä. Pienelle osalle kylvettiin kauran, herneen ja auringonkukan siemenseosta. Pieni ala kylvettiin puhtaalla herneensiemenellä
Riistan vierailut riistapellolla olivat kesällä satunnaisia. Lokakuun lopulla hirvet ja peurat vierailivat jo ahkerasti riistapellolla. Lokakuun viimeisenä päivänä järjestetyssä hirvijahdissa lähialueella oli n. 10 hirveä joista 4 onnistuttiin kaatamaan.
Riistapellollamme riittää ruokaa: linnuille, jäniksille, hirville, peuroille ja kauriille pitkälle talveen ja kevääseen.
Riistanruokintapaikka
Riistapellon läheisessä metsässä sijaitsee kesällä 2008 perustettu ruokintapaikka. Ruokintapaikalla on ollut jatkuvasti tarjolla ruokaa. Alkusyksyllä omenoita, myöhemmin rehusokerijuurikasta ja porkkanoita sekä jatkuvasti kauraa ja heinää.
Yleisimpiä vieraita ruokintapaikalla ovet olleet peurat, linnut ja jänikset. Peuratkin pysyivät hyvin paikalla vastakkaisista käsityksistä huolimatta. Riistakamera siirrettiin kesäteloille huhtikuun lopulla, ainakin siihen asti peurojen vierailut olivat säännöllisiä.
Riistan ruokinnalla varmistetaan riistakannan hyvinvointi ja kehittyminen.
Fasaanien tarhaus
Kesäpaikkamme lähimaasto Rauman Lapissa, Mäentaan kylässä on erittäin edullista fasaaneille. Kylässä on harrastettu fasaanien kasvatusta jo -50 luvulla ja uudelleen -80 luvulla.Tuloksena tästä työstä on alueella pieni luonnon koulima fasaanikanta.
Kesällä 2006 rakensin saunan päätyyn 4x6 m kokoisen tarhan. Tarhaan otettiin 11 kpl 7 viikoisia poikasia.
Kesäksi 2007 tarhaan otettiin jälleen uudet poikaset, tällä kertaa 16 kpl.
Kesälä 2008 kasvatin jälleen 16 poikasta joista osa vapautettiin Kodiksamiin ja osa oman seurani alueelle Hinnerjoelle.
Poikaset ovat kokeneen fasaaninkasvattajan virtolaisen Seppo Ylisen kasvattamia. Poikaset ruokittiin pääosin teollisella rehulla ja kauralla. Erityistä herkkua poikasille on ollut pihatähtimö "vesiheinä" ja muurahaiset. Kauriita varten kasvattamani rehujuurikkaat maistuvat myös fasaaneille hyvin.
Poikaset ovat viihtyneet erinomaisesti, yhtään poikasta ei ole tarhauksen aikana kuollut. Fasaanit olen päästänyt vapauteen marraskuun alussa koska juomaveden varmistaminen on pakkasten tultua hankalaa. Talveksi olen rakentanut 2 ruokintalaitetta jotka olen sijoittanut isojen kuusien alle n. 100 ja 500 m:n päähän tarhasta. Ruokintalaitteet ovat olleet ahkerassa käytössä. Mikä parasta naapurit suhtautuvat tarhaukseeni myönteisesti ja ruokkivat aktiivisesti lintuja. Erinomainen fasaanien talvinen ruokapöytä näyttää olevan kuuluisan Nokan timotein alkuperäsisiemenen tuottajan timoteisänki
Talvella 2008-2009 aluella oli jo erinomainen fasaanikanta. Linnut ovat hyväkuntoisia ja siten erinomaisia koiran kouluttajia.
Kevääseen 2009 mennessä kanta on kasvanut niin suureksi etten enää jatkanut tarhausta.
Syksyllä 2009 lähialueelta löytyi 4 hyvin menestynyttä poikuetta. Löytyneet poikueet ovat kaikki luonnossa syntyneitä ja kasvaneita.
Fasaaneja ei ole toistaiseksi metsästetty. Metsästyskaudella 2009-2010 paikallinen metsästysseura on päättänyt jatkaa fasaanien rauhoitusta
Metsästys
Hinnerjoen Metsästysseura Salo-Veikkojen jäsenenä olen ollut yhtäjaksoisesti 15-vuotiaasta alkaen. Riistanhoidolla tarkoitettiin -60 luvun alussa pääasiassa ketun sekä peto- ja varislintujen metsästystä.
Erinomaisen kettukoiramme Rajun ja innokkaan varislintujen pyynnin ansiosta voitin seuramme riistanhoitokilpailun muistini mukaan 16 vuotiaana.
Opiskeluaikana metsästys jäi todella vähiin, mutta jatkui sitten hirvijahdilla ja jäniksen metsästyksellä beaglen kanssa.
Työ, perhe ja oman kodin rakentaminen sitoivat kuitenkin niin että luovuin hirvenmetsästyksestä ja hankin ensimmäisen saksanseisojani Pellonpekon Aslakin. Saksanseisojalla metsästyksessä minua on eniten viehättänyt liikkumisen vapaus sekä koiran ja metsästäjän välinen yhteistyö.
Metsästys hyvin koulutetulla saksanseisojalla on todellinen eräelämys. Koira ja metsästäjä liikkuvat äänettömästi yhdessä. On hyvin aikaa ihailla luontoa ja kuunnella luonnon ääniä.Aikataulut pitävät koska voit milloin tahansa suunnistaa koirasi kanssa autolle ja kotimatkalle.
Metsästys saksanseisojalla on mitä parasta kuntoliikuntaa koska se vaatii lähes jatkuvaa liikkeellä oloa. Nopeuden voit tietenkin säädellä itse.
Mäyräkoiran olen hankkinut ajometsästystä varten. Mäyräkoiralla voi ajattaa sorkkaeläimiä, jänistä ja kettua. Mäyräkoira sopii erinomaisesti yksikseen metsässä liikkuvalle sekä esim. valkohäntäpeuran seuruemetsästykseen. Mäyräkoira-ajon tekee passimiehille mielenkiintoisesksi koiran varustaminen GPS-paikantimella ja ajon jatkuva tiedottaminen VHS-puhelimella. Todella mielenkiintoista seuruemetsästystä, eikä tule passimiehen aika pitkäksi.
Riistan toimia on ilo seurata ruokintapaikalle rakennetusta seurantamajasta. Riistakameran avulla seurannan voi tehdä jatkuvaksi.Tiedät tarkalleen millaista Tapion karjaa ruokintapaikallasi vierailee.
Riistan ruokinnalla varmistetaan riistakannan hyvinvointi ja kehittyminen.Riistan seuranta ruokintapaikalla mahdollistaa valikoivan metsästyksen.